torstai 3. joulukuuta 2015

Aivan tavallinen päivä

Joskus silloin vaihdon alkuaikoina mummi pyysi kirjoittamaan, millaista arki täällä on. Toki vastasin silloin heti, mutta ajattelin kertoa bloginkin puolella siltä varalta että muitakin kiinnostaa. Tässäpä nyt siis esimerkkinä tyypillinen keskiviikko.

Matkalla yliopistolle
9.30. Herään. Teen aamutoimet, syön aamupalaa ja siistin huoneeni. Asuttamassani talossa käy siivooja keskiviikkoisin, joten tavaroiden olisi suotavaa olla paikoillaan.


10.30. Lähden kävelemään yliopistolle. Matkaan menee noin 20 minuuttia kiemurtelevilla kaduilla.

11.00. Espanjan tuntini alkaa. Tunnit ovat täällä 1h 10 min mittaisia. Espanjan tunneilla yleensä luetaan tekstejä, keskustellaan, katsotaan videoita ja tehdään tehtäviä.

Yliopistolla
12.10. Hyppytunnin aika. Yleensä juttelen jonkin aikaa kavereiden kanssa, tai sitten menen tietokoneluokkaan tekemään läksyjä. Varsinkin alkuaikoina oli tapana lähteä käveleskelemään, tai sitten hoitamaan sellaisia asioita kuin postikorttien lähettäminen tai bussilippujen ostaminen. Syön lounaan joko yliopiston kahvilasta tai läheisistä ravintoloista. Yliopiston kahvilasta saa maukkaan lounaan noin kolmella eurolla, ja aivan viereiseltä kadulta löytyvät edulliset sushi- ja kebabpaikat.

Postikortteja ei aina ehdi laittaa matkaan itse kohteessa, joten on tehtävä
vierailuja puiston vieressä olevaan postitoimistoon.

Lounas mehulla, leivällä ja jälkiruualla maksaa 2250 pesoa, eli päälle
kolme euroa. Ruuat ovat aina olleet maistuvia!
14.00. Toinen espanjan tuntini alkaa. Tunti keskittyy enemmän kielioppiin, mutta opetusmetodit ovat pitkälti samat kuin aiemmallakin espanjan tunnilla.

Yliopiston piha. Vietän paljon aikaa terassilla istuen
15.20. Latinalaisen Amerikan kirjallisuuden tunti alkaa. Tunneilla käsitellään aina yhtä lattarikirjailijaa yleensä jonkin hänen töissään toistuvan teeman kautta. Olemme puhuneet esimerkiksi Borgesin labyrinteistä ja Bombalin femenismistä.

Tämä kakkupala maksoi 900 pesoa - vähän päälle euron
Yliopistolta kävelee rannalle 10 minuutissa
16.30. Päivän tunnit ohi. Yleensä joko hengailen kavereiden kanssa kahvilassa tai rannalla, tai joskus harvoin vetäydyn jälleen tietokoneluokkaan tekemään läksyjä. Syön joko kotoa tuomia eväitä tai ostan jotain pikkupurtavaa lähikaupoista. Aivan yliopiston lähellä on leipomo, josta saa herkullisia kakkuviipaleita ja empanadoja euron, parin hinnalla.

Chilen päivä - tarjolla leipää ja pebreä
18.00. Club Internacional alkaa. UVM järjesti tänä syksynä ensimmäistä kertaa Kansainvälisen klubin, joka kokoontuu joka keskiviikko. Klubin ideana oli yhdistää chileläisiä ja ulkomaalaisia opiskelijoita kummitoiminnan avulla, oppia uusista kulttuureista ja tutustua ihmisiin. Joka keskiviikko vuorossa on eri maa, josta maan edustajat ovat vastuussa. Vuorossa oleva maa tuo paikalle paikallisia herkkuja ja leikittää kaikkia paikallisilla leikeillä. Klubitoiminta on ollut ihan hauskaa, mutta valitettavasti porukka on harventunut jokaisen kokoontumiskerran jälkeen eikä nyt loppuvuonna kovinkaan moni enää käy tapaamisissa. Oman chileläisen "kummitätini" tapasin vain kerran. Ongelmista huolimatta olen saanut klubilla uusia ystäviä, ja on ollut hauska maistella eri maiden ruokia.

Kotiintulon aikana olen usein saanut ihailla auringonlaskuja
20.00. Club Internacional loppuu yleensä noin kahdeksan aikoihin. Kävelen takaisin kotiin, teen ruokaa ja illasta riippuen joko teen koulutöitä, lähden ulos, kirjoitan blogia tai muuten vain rentoudun. Yleensä olen pitkän päivän jälkeen sen verran väsynyt, että en tee illalla enää mitään ihmeellistä.


21--> Useat reissuni ovat alkaneet torstaina, joten jos seuraavana päivänä on luvassa matkustusta yleensä pesen pyykkiä ja pakkailen tavaroita. Jossain vaiheessa iltaa sitten nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti