Lähtömietteitä

Alle viikko jäljellä Oulussa. En ole oikein sisäistänyt kuinka lähellä lähtö oikeasti on, mutta elämä Viña del Maressa alkaa jo tuntua todellisemmalta. Ajattelin pitkään vaihtoon lähtöä "en ole enää täällä" ajatus lähtökohtana. Ajatukset pyörivät niissä ihmisissä ja paikoissa, joita en näkisi seuraavaan puoleen vuoteen. En osannut kuvitella, millaista elämä Chilessä tulisi olemaan, sillä ajatukseni olivat niin keskittyneet siihen, että en ole enää juuri tässä tutussa ja turvallisessa.

Nyt kun matkajärjestelyt ovat edenneet ja ystäviä ja sukulaisia on asteittain hyvästelty, olen vihdoin osannut alkaa ajattelemaan sitä elämää Chilessäkin. Sen sijaan että miettisin millaista elämäni ei tule olemaan, pohdin millaista se tulee olemaan. En tiedä tuleeko ajatus selväksi näin kirjoitettuna, mutta aika perustavasta erosta on kyse. "Sitten kun olen Chilessä" -alkuiset lauseet eivät tunnu enää satukirjasta tempaistuilta, vaan ihan oikeilta suunnitelmilta. Asunnon etsiminen toiselta puolelta maailmaa on ehkä se jokin, joka saa pakostakin miettimään tulevaa arkea :D

Vähän peloissaan, mutta enemmän innoissaan nyt sitten odotetaan ensi keskiviikkoa. Tällä hetkellä eniten jännittää, selviänkö minä ja matkalaukut perille asti yhdellä kertaa (liikaa kauhutarinoita kuultu lennon vaihdosta Pariisissa) ja asunnon järjestäminen. Eniten puolestaan innostaa se uusi asunto, uudet kaverit, uusi koulu ja uusi paikka ylipäätänsäkin. Eli kaikki.

Ps. Jos joku muukin muualle muuttava kokee samaa ilmiötä, ettei oikein osaa kuvitella itseään uuteen paikkaan, niin suosittelen lämpimästi Google mapsin street view -toimintoa mielikuvaharjoituksena. Melkein voi jo kuvitella olevansa itse kohteessa, kun google-ukkelin avulla kävelee kaduilla.